Hanskaharjoituksia

Fb:ssa sain kutsun ompeluhaasteeseen, jonka aiheena oli hanskat. Vaikka en haasteeseen ajatellutkaan osallistua, löysin itseni kuitenkin etsimästä kaavoja Pikku Kirppun hanskoihin. Ja täytyy kyllä nyt sanoa, että eipä ole hanskojen ompelu meikäläisen juttu. Ehkä sitten kun pikkuisen käsi on hiukan isompi, on sitten ehkä helpompi ommellakin. Vaikka muuten tykkäänkin näperrellä pikkujuttuja, en juurikaan pidä siitä ompelemisessa. Mutta tulipahan koitettua, oikein kaksin kappalein.

Ajattelin tehdä Pikku Kirpulle "autoiluhanskat". Ohuemmat ja olevinaan hiukan siistimmät. Suurin osa hanskoista joita kotoa löytyy, ovat lähes aina enemmän tai vähemmän kuraisia.;)

Päällikankaaksi valitsin varastoista ruudullisen puuvillan ja vuorina on trikoo. Oravan ja tammenterhojen kuva on otettu suoraan internetin ihmeellisestä maailmasta ja kirjottu hanskaan ennen ompelua. Ja kaava hanskoihin Elsebeth Gyntherin kirjasta.

Pikku Kirppu käyttää mielellään hanskoja, vaikka ei muuten aina haluaisikaan pukeutua, ja nämäkin olisi haluttu ottaa heti käyttöön. Ja kokeiluun ne olisivatkin päässeet, jos ne vain olisi sattunut saamaan käteen... Suuaukko oli  hiukkasen liian pieni, ja kämmen ei mennyt leveimmästä kohdasta sisään. Ja niinhän siinä sitten kävi, että rakkaalla lapsella meni hermot ja tuli kiukku kun "koirahanskat" eivät totelleet. (Tämä äiti kyllä luuli kirjoneensa hanskaan oravan...) Olisi ehkä sittenkin pitänyt tehdä hanskat isomman koon mukaan, niin kuin ensin harkitsin. :)

Ja tässä kokeilu nro. 2. Ne eivät ole vielä päässeet Pikku Kirpun käsiin asti, mutta vaikuttaisivat hiukan liian isoilta... Kankaat näihinkin pikkupaloja, jotka ovat jääneet muista töistä. Vuorissa on ranteen kohdalle tikattu pätkä kuminauhaa. Ohje Ottobrestä.

Ainakin toistaiseksi hanskakokeilut laitetaan jäihin.

Keskeneräisyyksien tekemisenkin olen saanut aloitettua, kuten myös monen uuden projektin työn alle. ;) Kuistilla on nyt vihdoin uudet verhot, neuvolakorttien kansissa tapahtunut jonkinlaista edistystä ja Pikku Kirppu on saanut kasallisen hernepusseja. (Kuvia ei vielä tarjolla, kamerasta loppui akku kesken kaiken.) Paljon on vielä tekemättäkin, ja tuntuu, että kun yksi työ valmistuu on tilalle tullut kaksi uutta. ;)

Nyt hetkeksi sohvan nurkkaan sukkapuikkoja heiluttamaan, ja sitten unten maille. Lämpöisiä unia!

Keskeneräisyys vaivaa

Tuntuu että keskeneräisien töiden kasa vain kasvaa. Miksi pitää aloittaa uusi työ ( tai tässä tapauksessa monta uutta), vaikka vanhojakin on vaikka kuinka ja paljon tekemättä. Tätä menoa en saa mitään valmiiksi. Nyt on puoli- tai lähes kokonaan valmiina kuistin verhot, neuvolakorttien kansia, pehmoja, villasukkia, lastenvaatteita, tiskirättejä, sytykeruusuja ja -käpyjä... Aaarghh! Ja ihan kuin ei tosiaan muuten olisi tekemistä, niin seilailen pitkiä aikoja blogien, lehtien ja kirjojen ihmeellisessä maailmassa, ihan vaan jos vaikka saisin jonkin kivan, tai vaikka useamman, idean uusia töitä varten.

Jotain pientä sain valmiiksi asti väkerrettyä Pikku Kirpun viihtyessä hetken aikaa hiekkalaatikolla. Syksyistä koristetta oveen.

Joka syksy ja joulunaikaan lupaan ja vannon, etten jaksa nähdä kranssin ym. ovikoristeen tekemisen vaivaa, koska se on yleensä aika lyhytaikainen ilo. Ja kiitos tästä kuuluu nelijalkaiselle ystävälleni, joka joka kerran kun oveen on jotain laitettu roikkumaan, on jossain vaiheessa raadellut koristeen epämääräiseksi silpuksi. No ajattelinpa koittaa TAAS kerran onneani, onhan ihana koiruuteni jo taas vuoden vanhempi, ja ehkä sitä järkeä on tullut lisää, vaikka sitä ei päälle päin olekaan huomannut. Niinpä niin... Tässä lopputulos:

Pitäisi kai olla tyytyväinen, että kranssi edes on ovessa, ja sen tunnistaa kranssiksi. Usein ovessa on roikkunut pelkkä ripustuslenkki. Ja taas lupasin itselleni, etten enää tee mitään roikkuvaa oveen. No, joulunaikaa odotellessa. Kyllä siellä silloin taas roikkuu päivän tai pari jotain jouluista, kunnes kirppukasa tulee ja muotoilee sen uudelleen.

Pikku Kirpun mommo on ahertanut ja tehnyt Kirpulle kasallisen vaatteita retro- ja kierrätyskankaista. Laitanpa näistä ihanuuksista kuvat tänne, niin on jotain ihasteltavaa, kun nuo omat hommat ei edisty.