Pinkkiä pintaan

Ukonrontin lapsuuden tavaroiden joukossa oli kaksi pientä puutuolia, jotka olivat juuri oikean kokoiset Pikku Kirpun pöytään, johon ei ollut tuoleja. Pikkuisen kun näytti maalipensseliä (...ja maalia ;)) tuoleille, olivat ne melkein kuin uudet.

Tästä lähdettiin...

... ja tähän päädyttiin

Hioin ensin tuolin pinnan kevyesti hiekkapaperilla ja pesin hiontapölyn pois. Sen jälkeen maalasin tuolit Helmi kalustemaalilla Tikkurilan sävyllä Karamelli.

APINA KAPINA

Ukonrontti intoutui viikonloppuna etsimään vanhoja lelujaa Pikku Kirpulle. Pääosin laatikoista paljastui pikkuautoja ja hurja määrä erilaisia sotaukkoja, tankkiautoja ym. (Pikkuautot kelpaa neidille hyvin, mutta sotaukot tämä äiti laittaa takaisin varastoon).  Oli joukossa myös Pikku Kirpun Amerikan tädin vanhoja aarteita, mm. ihana itse tehty makuupussi nukelle. Mutta kaikkein ihanin ihanuus on tämä mieheni vanha pehmoapina!

Mieheni muisteli pikkusisarustensa vain leikkineen apinan loukkaantuneen...

Mutta laastarin alta paljastuva totuus olikin toinen

Raukalta puuttuu nenästä pala...

...toisen käden peukalo on loukkaantunut...

...ja selässä sekä kaulassa ammottaa reikä sauman kohdalla.

Sauman kohdat on helppo paikata, mutta mitenköhän saisin kasvot ja kädenkin korjattua siististi. Pitää varmaan ensitöiksi alkaa metsästämään oikeanväristä huopaa. 

Kunhan apina-raukka on saatu kuntoon pääsee se Pikku Kirpun aarteiden joukkoon. Hiukan hellempää käsittelyä apinaparka tarvitsee, eli ei ihan hurjimpiin leikkeihin pääse, mutta voi hyllynreunalta seurata leikkejä kunnes neiti kasvaa.  <3