Mä olen rakastunut...

Ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheuttaa eräs linjakas yksilö jonka olemassaolosta sain tietää vasta tänään.
Tässä hän nyt on, kaikessa kauneudessaan:


Jumaloinnin kohde on Singerin 160-vuotis juhlamalli. PAKKO SAADA! Ja ulkonäön lisäksi löytyy koneesta kaikki meikäläiselle tarvittava. Huohh!!!!

Tiesin jo blogia "pystyttäessäni" että tulen päivittämään blogia epäsäännöllisen säännöllisesti. En kuitenkaan ihan näin pitkää päivitysväliä ajatellut tulevan. Syy tauolle on kuitenkin erityisen hyvä. <3

 Arki pienen tytön äitinä on muuttunut tavallista hektisemmäksi kun lauma kasvoi toisella pienellä neidillä, joka siskonsa tapaan syntyi kuukauden etuajassa. :)

Jossain välissä Tahmiksen syntymän jälkeen olen saanut jotain tehtyä valmiiksikin asti. Valmistuneet työt ovat hyvin helppoja ja soveltuneet aivottomassa tilassa unen ja valvetilan rajamailla tehtäviksi. :)

Lanka Novitan 7 veljestä, jotain vanhempaa erää, siskolta saatu :)

Lanka Novitan Keloa

Lanka Novitan 7 veljestä

Lanka Novitan Rose Mohair

Pinkki/aniliini pipo on Urban Junglen ohjetta mukaillen tehty Pikku Kirpulle kevätpipoksi.

Virkatut Urban Jungle pipot on tehty tällä ohjeella. On muuten varsin koukuttava ohje. Näiden lisäksi on kaksi pipoa jo lähtenyt maailmalle. :) Neulottu pipo omasta päästä sovellettu. Jossain varmassa tallessa pitäisi olla silmukkaluvut ym. tarpeelliset tiedot, mutta eipä niitä tähän hätään löydy. Pitää muistaa lisätä ohje myöhemmin.

Sisko nimesi nämä Aurinkosalaattisukiksi :)

Ja taas junasukkia! 

Aika lailla on pipoja ja nimenomaan neulottuja/virkattuja tullut tehtyä. Muutenkin on aikalailla neulontapainotteisia tuotokseni olleet. Jospa se ompelukonekin vielä pääsee urakoimaan. :) Neuletyöt on jotenkin niin helppoja pienten lasten kanssa, ja nimenomaan yksinkertaiset työt. Voi tehdä kerroksen silloin tällöin ja jatkaa helposti siitä mihin jäi. Ompelemisessa on taas omat kommervenkkinsä; lasten hereillä ollessa kerralla ei varmasti saa ommeltua kuin ehkä ½ saumaa, jonka jälkeen kaikki tavarat pitää kerätä isomman neidin ulottumattomiin. Neulat ja sakset on tällä hetkellä erityinen kiinnostuksen kohde. Hienosti hän tänään askartelusaksilla pätki villalankoja sentin pituisiksi paloiksi. Toki siis valvotusti. :) Ja jos silmä vältää, seisoo hän kodinhoitohuoneen tasojen päällä tyhjentämässä kaappeja ompelutarpeista.

Jospa tässä kevään edetessä saisin irrotettua käteni koukusta ja puikoista ja pääsisin ajamaan saumat suoriksi. Projekteja ja suunnitelmia kyllä on muhiassa. :)

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Höpinäälöpinää, ei juurikaan asiaa :)

Pikapäivitys blogin ulkoasuun. Huomenna jatketaan muutoksia, jos aikaa löytyy. Pitää vielä hiukan "rukata" tekstien värejä ym. Kaipasin kovasti jotain vaaleaa taustaa, sama homma kotona. Haluaisin koko kämpän vaaleaksi/valkoiseksi. Hetki vielä menee ennen kuin aletaan remontoimaan.

Tänään sain vihdoin leikattua lököpököoloasuhaalarin itselleni. Vielä kun sen saisi hurautettua kasaan. :) Nähtäväksi jää mahtuuko jo melkoiseksi möhkäleeksi kasvanut vauvamasu haalarin sisälle. :)

Kuvia tulee kun haalari valmistuu. Nyt palataan ihanaisten junasukkien pariin.

Joululahjoja

Ehdinpä saamaan yhden päivityksen vielä tämän vuoden puolelle. Täällä ollaan oltu evakossa sähkökatkoa paossa. Eilen saatiin vihdoin sähköt takaisin ja nettikin toimii, vaikka sekä sähkö- että puhelinkaapelit makaa melkein maassa. :/

Joulukin tuntui loppuvan ihan kesken tuon myrskyn aiheuttamien muutosten takia. :( Tämän vuoden lahjat olivat taas kerran aika neulontapainoitteisia. Ensivuodelle on tehty jo suunnitelmia, ja pakollisten sukkien lisäksi tarkoitus olisi tehdä joitain ompelujuttuja. Olen jo aloitellutkin ensivuoden joululahjasukkien neulomista. Laskettu aika lähestyy uhkaavasti ja valmiiksi jo vähäinen harrastusaika taitaa vähentyä entisestään.

Ystävän pojalle pöllöpipo Novitan Noki langasta. Ohje sovellettu lippapipojen ohjeesta. Eipä kuulu tuo Noki suosikkeihin. En tiedä milllaista sitä on neuloa, mutta virkkaaminen tökki.

Ystävälle pöllöpipo ihanaisesta langasta, jonka vyöte ehti jo hukkumaan.

Kummipojalle sukat seiskaveikan lopuista.

Samaiselle kummipojalle pääkallosukat Nalle langasta

Pitkät sukat seiskaveikasta. Punaisista sukista tuli hurjasti erikokoiset, vaikka silmukka- ja kerrosmäärät täsmäävät. Eikä puikotkaan mielestäni ole matkalla ehtineet vaihtua.

Sammakkopipo Novitan Mambosta.

Ystävälle ja äidille Tilda-talot. Punaista ja valkoista pellavaa, sisällä jouluvalot. Ihanan näköiset illan hämärässä. :)

Siskolle matto, jota hän yritti itsekin virkata huonoin tuloksin. Lopputuloksena oli leikkausoperaatio peukalolle. Ohje sama kuin  Pikku Kirpun matossa.

Pikku Kirpulle joulupipo Novitan Kelosta virkkaamalla. Idea  ja ohje, jota sovelsin todella paljon, löytyi Pinterestistä. Silmukkamäärä on suurempi, ja aloitin pipon resorista. Kavennukset olen tehnyt oman pään mukaan.

Pikkuisen joulukuun alussa syntyneen veljentytön tonttupipo. Ohje vedetty hatusta. ;)

Pöllöpipo Novitan Rusticasta

Pikku Kirppu halusi "papin" myös nukellensa, ja kelon jämistä se syntyi nopsaan.

Pehmeää pakettiin

Eipä ole hetkeen aikaan tullut mitään täällä esiteltyä. Aika on mennyt kuin siivillä, ja lääkärin supistuksiin määräämä lepo rajoittaa sekin osaltaan tekemistä. Mutta kyllä täällä kuitenkin pukinhommia on mahdollisuuksien mukaan koitettu saada tehdyksi. Lepoa enemmän tekemistä on rajoittanut tuo Pikku Kirppu, joka ei anna äidin tehdä "hömmii". Iltasella olen sitten hiljalleen lahjoja yrittänyt saada tehtyä. :)

Miesväen lahjuksia uskallan jo nyt esitellä, koska en usko heidän täällä käyvän. Naisväki onkin sitten asia erikseen. Osa tekeleistä on vielä viimeietelyä vailla, mutta haitanneeko tuo ketään.

Uusimmasta Novita-lehdestä (talvi/2011) olen tehnyt ukkeleille lippapipoja Kelosta. Harmaat on tehty ohjeen mukaan ja mustissa on 5 silmukkaa vähemmän kuin ohjeessa. Harmaat pipot tuntuvat hiukan liian isoilta, joten ompelen niihin velä vuorin ohuesta fleecestä tai trikoosta. Pienipäisille veljilleni menee sitten mustat pipot sellaisinaan. :) Harkinnassa on jonkinlaista "heijastinkoristetta" hattuihin, mutta katsotaan kuinka käy. Ohjeessa pipoissa oli tupsut, mutte ne olen jättänyt pois.

Junasukkia/Tuulan sukkia olen alkanut tehtailemaan kaikkein pikkuisimmalle väelle. Ystäville syntyi eilen pieni poika ja sukuun on tulossa vauveli vielä ennen joulua. Ja kaipa tuo masu-yrjökin tuolta jossain vaiheessa maailmaan putkahtaa.

Nyt en löydä sukkien ohjetta internetin ihmeellisestä maailmasta. Sivut joista ohjeen bongasin tarjoavat vain erroria. :( No ohje löytyy kyllä paperiversiona. Ohjeessa oli käytetty 2,5 puikkoja, itse tein sukat kolmosen puikoilla. Silmukkamääriä olen hiukan muunnellut, kyten myös varsien mallia. Yhdet tein ohjeen mukaan, mutta pienemmällä silmukkamäärällä. Pikku Kirpulle ajattelin myös Junasukat tekaista, jospa ne vaikka pysyisivät hänen jalassaan :)

Nyt vielä hetkeksi koukku heilumaan, jospa saisi kaverin pojan pöllöpipon valmiiksi ennen kuin uni vie voiton.

*muoksis* nyt on junasukkiin linkitetty ohje :)

Koukuilta ja puikoilta

Nyt muita töitä pahasti häirinnyt matto on saatu valmiiksi. :) Pikku Kirppu otti maton heti omakseen, ja hyvä niin. Nyt vaan odotellaan, että saadaan hänen tuleva huone sisustuskuntoon ja matto lattialle.

Hiukan minua häiritsee kuvassa näkyvää vaaleampi raita. Joukossa oli ilmeisesti hiukan eriväristä kudetta. Luonnossa väriero ei kyllä näy noin selvästi.

Matto on virkattu Kauhavan Kangas-Aitan Juhannusruusu-maton ohjeella. Tein maton 10-koukulla ja trikookudetta meni reilu 3 kiloa. Koska kude loppui kesken, ei matto vastaa täysin ohjetta. Mutta kelpaa kyllä meille.

Pikku-Kirpulle olen neulonut takin Novitan Puro-langasta. Kaupassa miellyin langan väriin, mutta valmiina vaatteena se ei enää iskenytkään yhtä paljon. Värit miellyttävät kyllä, mutta jokin langan "kulussa" tökkii.

Kameraparka taitaa vetää viimeisiään. Värit ovat mitä sattuu. Pahoittelut suhmuraisista kuvista. Eipä näistä noin värien puolesta saa oikeaa kuvaa.

Ohje on Novitan syksy 2009 lehdestä. Lankana siis Puro, ja väri on takkatuli. Lankaa kului melkein 1½ kerää vähemmän mitä ohjeessa sanottiin. En tiedä miten siinä mahdoin onnistua... :) Nyt jäi lankaa vielä huovutettaviin lapasiin, koska olin alunperin ostanut vahingossa yhden kerän liikaa. :)

Viikonloppuna oli isoisoäitini hautajaiset ja edellisenä päivänä metsästin kaupasta hattua Pikku-Kirpulle. Hänen hattunsa kun olivat kyseiseen tilaisuuteen liian riemunkirjavia. Vaan kauppojen tarjonta ei vastannut odotuksia. Niinpä edellisenä iltana oli alettava pipoa tekemään.

Muistin että varastoissani on kasa ohuita villapaitoja joista voisin pipon väkertää. Neulomalla en pipoa olisi ehtinyt valmiiksi saamaan, onneksi on ompelukone. ;) Mitään kaavaa en käyttänyt vaan mittailin ja mallailin Pikku-Kirpun pipoja ja tein niiden mukaan. Päällikangas on siis vanhasta villapaidasta ja vuorina trikoo. Virkkasin vielä pipoon Rose Mohairista kukan jonka keskelle ompelin napin. Nappi sattui olemaan melkein samanlainen kuin napit Mommon Pikku-Kirpulle tekemässä takissa. Ja kukan värikin sopi takkiin hyvin. Tosin tässäkin kuvassa värit ovat mitä sattuu. :(

Seuraavaksi olisi vuorossa muutama pakko- ja rästihomma jotka olisi hoidettava alta pois. Jos sitten saisi keskityttyä joulujuttuihin ja Pikku-kirpun vaatevaraston uusimiseen. Neiti on ihan huomaamatta kasvanut ulos lähes kaikista vaatteistaan. :) Palataan astioille kun on jotain valmista esiteltävää. Keskeneräisyyksiä olisi kyllä tarjolla. ;)